Auringonvalo on ruokkinut endorfiinivarastoja tänä Pääsiäisenä oikein täpöillä! Nyt jaksan uskoa, että kyllä se kevät sieltä sittenkin tulee. Linnut ovat myös optimistisia kun laulelevat serenaadejaan rinta rottingilla.
Meillä oli suloinen oravainen ahmimassa talipalloja tuossa olkkarin ikkunan takana. Lunan kanssa tätä ihmettä katseltiin ikkunasta. Orava piti pallosta kiinni kaksin tassuin ja ahmi pitkään ja hartaasti talia. Myöhemmin huomasin, että otus oli pöllinyt kaksi talipalloa puremalla langan poikki. Karvainen ahmatti ei halunnut jättää lintureppanoille yhtään. Kävinpä sitten kiinnittämässä uudet talipallot rautalangalla kiinni niin eipäs järsi ihan heti poikki, kjäh kjäh! Olenko inhottava?! Sori vaan orava, mutta sait jo kylliksi ruokaa ;) Hän oli ilmeisesti sillä teemalla liikenteessä, että "kaverille ei jätetä!"
Sain Lindalta ihanan karkkipurkin jonka hän oli itse väsäillyt. Namit on niin kauniita purnukassa, että en raaski niitä syödä...
Sain ihania lahjoja ja Luna tyttö oli innolla niitä tutkimassa. Hän mielellään omii aina kaiken itselleen hankaamalla poskellaan.
koristeena ollut tylliruusuke kiinnosti sanoin kuvaamattomasti arvon prinsessaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitän kommentistasi!